Nyt on pakko saada nämä muutama ajatus paperille.. ei mitään ihmeellistä mutta..

Viime aikoina, treenin muuttuessa, olen huomannut että kuinka kroppa reagoi erilailla eri treeniin. alkuun tehtiin noin kahdeksan viikkoa pyramidia nousuilla ja sen päälle hapotusta.. Tämä toimi kaikessa mutta jotta hermotus ei leipääntyisi siirryttiin 5x3 systeemiin ja sepä ei toimikkaan kuin penkissä. Mave ja kyykky ollut siitä lähtien tuskaa. Syytä tähän kun en keksi. Voisi ajatella että alkuun se olisi haasteellista mutta nyt on viides viikko menossa ja ihan yhtä tuskaa se on edelleen. Myös mystisiä polvivaivoja on ilmaantunut. Toki piti yksi koliittiflunssa tuossa pitää jolloin kyykkyyn pääsi vain kevennnettynä mutta se olikin mainio liike ja otin sen  viikon pakkolevon (jolloin tein salilla siis vain kevennettyä kyykkyä) jälkeen lämmittelyliikkeeksi vaikka polvissa ei mitään vikaa normaalisti olekkaan. Jotenkin tuntuu että kevennetyllä kyykyllä saa polviin pumpattua verta paremmin ja jalat ottaa treeniä myös vastaan tehokkaammin.  Toinen uusi tuttavuus jota pitää vielä tutkia ja kokeilla on vastaote penkki.. Toki rasittaa olkapäätä kovasti mutta tuo vaihtelua ja tuo liikerataan varmuutta. Ainakin mun mielestä. Yhteistulos 470 ei vielä hivele mieltä, mutta toisaalta lähtötilanne ja speksit huomioon ottaen ollaan aikataulussa. Nyt tuntuu että eka pysähdys on tässä. Penkki saattaa kehittyä sen max 5 kiloo mutta muuten tuntuu että junnataan paikoillaan.  Se on ymmärrettävää ja odotettua mutta jotenkin se syö miestä vaikka tiesin tämän ja se oli odotettua.. toisaalta ehkä hyvä nyt rauhassa miettiä treenijakoa ja samalla fiilistellä mitä nuo polvet aikoo. Jos jouluksi sais yhteistuloksen 500 kilon tienoille ja seuraavaksi jouluksi 2016 550 kilon tietämille niin sitten jouluna 2017 se vois olla 620  ja sillä olisi jo hyvä lähtee kisoihin.. toki se on aika kova mutta tavoitteita pitää olla...